Kaikkihan me osallistumme kiertotalouteen joko tiedostaen tai tiedostamatta, yllättävänkin paljon. Lasipurkkeja voidaan käyttää uudelleen moneen tarkoitukseen, vanhemman lapsen vaatteet annetaan nuoremmalle ja kavereilta tulee milloin mitäkin tavaraa. Silti kiertotalous tuntuu monelle vieraalta käsitteeltä. Kenties ihmiset eivät tiedä, mitä se tarkoittaa. Kiertotalous on talousmalli, jossa materiaalit ja tuotteet pidetään käytössä mahdollisimman pitkään, jäte ja hukka minimoidaan, ja resurssien käyttö optimoidaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kiertotaloudessa tavaroita ja resursseja käytetään tehokkaasti ja kestävästi, esimerkiksi ilmasto- ja rahasyistä. Mikä unelma!
Monet suomalaiset yritykset ovat ottaneet kiertotalouden osaksi toimintaansa, eikä moni ole katunut. Yrityksille se on ollut helppo ja lisäksi taloudellisesti kannattava ratkaisu. Esimerkiksi tuotannossa syntyviä sivuvirtoja voidaan hyödyntää uudella tavalla, mikä vähentää sekä kustannuksia että ympäristövaikutuksia. Yhdeksi ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, ettei asiakkailla ole intoa noudattaa kiertotalouden periaatteita. Kiertotalous nähdään usein vain kierrättämisenä, vaikka se on paljon enemmän. Kierrätys puolestaan ymmärretään usein pelkästään roskien lajitteluna ja jätteiden hoitamisena.
Todennäköisesti ruokaa laittaessaan kuluttaja säästää ylijääneen sipulin, eikä heitä sitä roskikseen. Kuluttaja ei kuitenkaan odota samaa yrityksiltä. Yleisesti ihmisillä on käsitys, että ilmastoystävällisempi vaihtoehto on paljon kalliimpi ja vaikeampi toteuttaa. Tämä on saattanut olla totta aiemmin, ja ajatus on iskostunut meihin, mikä taas ohjaa käytöstämme.
Yksi kiertotaloutta toteuttava yritys on Fazer, joka on alkanut käyttää kauran kuoria koivun sijaan ksylitolipurukumeissaan. Kaura saadaan purukumeihin muiden tuotteiden sivuvirroista, jotka muuten päätyisivät roskiin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka jätettä voidaan vähentää, ja uusia tuotteita luoda samalla. Isot yritykset pystyvät kiertotalouteen, ja niin pystyvät kuluttajatkin.
Harva aikuinen siis tietää, mitä kaikkea kiertotalous on. Miten nuoretkaan voisivat tietää, jos siitä ei koulussa puhuta? Kierrätyksestä kyllä puhutaan, vaikka monet nuoret sen jo osaavatkin. Kiertotalous tulisi sisällyttää opetussuunnitelmiin, jotta nuoret ymmärtäisivät sen merkityksen ja oppisivat soveltamaan sitä käytännössä. Yritysten ja koulujen yhteistyöllä voitaisiin luoda konkreettisia oppimisprojekteja, joissa nuoret näkisivät kiertotalouden hyödyt käytännössä.
Kirjoittaja: Lilli Seppänen
Uudenmaan kiertotalouslaakson 16-vuotias kesätyöntekijä kesällä 2024.
