Uudenmaan kiertotalouslaakso järjesti monialaisen tekstiiliteemoja käsittelevän työpajan 6.6. Paikalle löysi runsas ja idearikas joukko alan asiantuntijoita.
Työpajaa valmisteltiin useiden sidosryhmäkeskustelujen voimin, ja suunnittelussa olivat mukana Suomen Tekstiili & Muoti ry, KIVO, Turun AMK, Lounas-Suomen Jätehuolto, VTT, HSY sekä Espoon kaupunki. Näiden keskustelujen pohjalta työpajan työstettäviksi teemoiksi valikoituivat Tekstiilien uudenlaiset käyttökohteet, Uudistuvat liiketoimintamallit sekä Tekstiilin keräyksen roolitus ja yhteistyön vahvistaminen.
Teemojen pohjalta puhujiksi etsittiin teemoihin sopivimmat tahot. Tekstiilien uudenlaisissa käyttökohteissa alustajina toimivat Anna Garton Lounais-Suomen Jätehuollosta ja professori Katrina Lintukangas LUT yliopistosta. Uudistuvissa liiketoimintamalleissa teemaan johdattivat Mihail Tchicherin Suomen Tekstiili & Muoti Ry:stä, kun taas Satu Kuoppamäki ja Sienna Kruk kertoivat S-ryhmän ja Emmyn yhteistyöstä sekä Soile-Maria Linnemäki avasi Vaatepuun liiketoimintamallin kohtaloa. Tekstiilin keräyksen roolituksessa ja yhteistyön vahvistamisessa kuultiin aluksi KIVOn Virpi Käyhkön sekä HSY:n Ella Lindforsin puheenvuorot keräyksen nykytilasta. Sienna Krukin puheenvuoro Emmyn roolista osana keräysjärjestelmää päätti alustukset.
Teemoista ideoihin
Työpajaan oli ilmoittautunut runsaat 60 osallistujaa monenlaisista organisaatioista. Paikalla oli kunnallisia toimijoita, yritysten edustajia, sekä erilaisia etujärjestöjen edustajia. Sen lisäksi, että kutsu lähetettiin kiinnostuneille tahoille uutiskirjeessä, teki projektiryhmä varsin paljon käsitöitä sen suhteen, että olennaisimmat organisaatiot saatiin paikalle.
Työpajassa työskenneltiin perinteiseen tapaan fläppitauluilla ja post it -lapuilla. Ideoita keräiltiin ensin yksilöpohdintana, jonka jälkeen keskusteltiin pienryhmässä, ja lopulta ideoita priorisoitiin koko ryhmän voimin. Lounaan jälkeen jatkettiin näiden priorisoitujen ideoiden työstämistä. Kaikissa ryhmissä käytiin vilkasta keskustelua ja ideoita muodostuikin ensimmäisessä työskentelyvaiheessa runsaasti. Ryhmät valitsivat jatkotyöstöön 1–3 ideaa.
Kudelmia ja kehityskohteita
Tekstiilien uudenlaisissa käyttökohteissa kriittiseksi kehityskohteeksi tunnistettiin erityisesti pilotointien, prosessien ja skaalautuvuuden rahoituksen kehittäminen sekä yhteistyön tukeminen. Tekstiilin uusien hyödyntämismahdollisuuksien tukeminen vaatisi mahdollisesti myös markkinapaikan kehittämistä erityisesti näille jakeille, jotta materiaalin tarjoaja ja tarvitsija saataisiin kohtaamaan. Lisäksi tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, mihin kaikkeen tekstiiliä oikeastaan voidaankaan hyödyntää.
Uudistuvat liiketoimintamallit oli kolmesta teemasta selvästi eniten kiinnostusta herättänyt. Tämän vuoksi ryhmä jaettiinkin pienempiin alaryhmiin, jotka saivat työskennellä omien ideoidensa parissa. Tässä teemassa ideoita muodostuikin selvästi eniten. Yksi ryhmä työsti ajatuksia joustavista liiketoiminnoista sekä pre-loved -tuotteiden käytöstä brändien omissa vaatelainaamoissa. Samassa ryhmässä keskusteltiin myös tekstiilien roolista kiertotalouden green dealin toteutuksessa.
Toisessa ryhmässä ideoitiin tekstiileille panttijärjestelmää sekä sen jatkoksi digitaalista alustaa, jonka avulla tekstiilit saataisiin paremmin kiertoon. Tässä ryhmässä näistä erillisenä ideana pohdittiin myös muodin innovaatiokiihdyttämöekosysteemiä, jossa mukana olisi paitsi startupeja myös rahoittajia ja isompia yrityksiä.
Yksi ryhmä keskittyi keskustelemaan logistiikkaketjun vaivattomuuden kehittämisestä, joka oli oikeastaan myös kolmannen teeman, eli Tekstiilin keräysjärjestelmän ja yhteistyön kehittämisen, toinen pääasiallinen ajatus. Tarkemmin ottaen kummassakin ryhmässä keskusteltiin siitä, miten keräyksestä saataisiin asukkaille mahdollisimman selkeää ja sujuvaa. Tähän tarvitaan toisaalta keräysjärjestelmän itsensä kehittämistä, esimerkiksi siten, että kaikki erilaiset vaihtoehdot tekstiilien keräykselle ovat samassa paikassa, mutta toisaalta myös ymmärryksen lisäämistä siitä, mitä tarkoittaa poistotekstiili tai tekstiilikeräys. Sujuvan keräysjärjestelmän ja logistiikkaketjun luominen vaatii yhteistyötä kaikilta erilaisilta keräystoimijoilta.
Näitä tuloksia jatkotyöstetään myöhemmin järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa, joihin kaikki työpajaan ilmoittautuneet saavat kutsun. Tapaamisiin siis edelleen tekstiilin kiertotalouden kehittämisen merkeissä!
>> Tutustu Uudellamaalla käynnissä oleviin tekstiiliteemaisiin kiertotaloushankkeisiin
Lisätietoja:
Nina Hurme
Uudenmaan kiertotalouslaakso
nina.hurme@clicinnovation.com
