Rakentamisen päästöt saatava laskuun
Uudenmaan kiertotalouslaakso on sitoutunut kiertotalouden green dealiin, ja toimenpiteet sijoittuvat pääasiassa rakennettuun ympäristöön. 2025-2027 Uusimaa yhdessä Pirkanmaan kanssa rakentavat alueellisia kiertotalouden kotipesiä, joissa haetaan vauhtia rakennetun ympäristön kiertotalouden kokeiluihin ja uusiin konkreettisiin toimiin erityisesti kuntien kanssa ennakoivan massakoordinaation ja rakennusosien uudelleenkäytön alueilla valtakunnallisen EAKR-hankkeen myötä. Lue lisää green dealistä >>
Rakentamisen vaikutukset niin ilmastoon kuin luonnon ja materiaalien käyttöön ovat niin merkittävät, että sen kiertotalouden edistämiseksi toteutetaan 2025-2027 useampia toimenpiteitä: sparraa ja edistää green deal sitoumuksia kunnissa ja käynnistää kaksi pilottia: rakennusosapankki ja maamassakoordinaatio.
Uudellamaalla toteutetaan kaksi pilottia: Rakennusosapankki ja maamassafoorumi
Rakennusosien uudelleenkäytön yhteydessä businesspotentiaalisimmat osat ovat helposti purettavissa ehjänä, niillä on rahallista arvoa, ne ovat kestäviä ja helposti kunnostettavia, muokattavia tai kestäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi tiili, sisätiloissa käytössä olevat lattia- ja kattomateriaalit, väliseinät, julkisivut sekä ovet ja ikkunat. Uudelleenkäyttökokeiluja tarvitaan edelleen runsaasti, jotta saadaan riittävää dataa siitä, miten rakennusmateriaalit käyttäytyvät uudelleenkäytettäessä. Uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden tapauksessa voikin sanoa, että toistaiseksi jokainen uudelleenkäyttö on vielä kokeilu. Uudelleenkäytön tehostamiseksi tarvitaan paitsi dataa, myös rohkeita toimijoita toteuttamaan kokeiluja. Käytettävistä rakennusosista päättää viimekädessä aina rakennusprojektiin ryhtyvä toimija.
Pilotti 1 Uudellamaalla: Rakennusosien uudelleenkäytön markkinapaikka
Pilotin suunnittelun pohjaksi on benchmarkattu toimintamallia Ruotsista, jossa on useampi uudelleenkäyttömarkkinapaikka jo toiminnassa. Pilotointi hankkeessa on tärkeä vaihe, sillä markkinapaikan ei voida olettaa olevan 1–2 vuoden aikana vielä itsessään kannattava. Kannattavuuden rakentamiseksi yksityisiä toimijoita tulee sitouttaa mukaan markkinavuoropuhelulla sekä toteutuksessa erilaisilla palvelusopimuksilla. Pilotin aikana on tarkoitus ylittää haastava ensivaihe julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Markkinapaikan on tarkoitus palvella niin julkisia kuin yksityisiäkin toimijoita.
Rakennusosapankin kilpailutus käynnissä 28.5.-8.8.2025: Uudelleenkayttomarkkinapaikan-kilpailutus-Uudenmaan-rakennusosapankki.pdf
Maamassakoordinaation yhteistyö
Uudenmaan massakoordinaatio saa uutta pontta alleen, kun lähdetään rakentamaan seudullista yhteistyötä maamassojen koordinoimiseen ja selvittämään suunnitelmia väliaikaisvarastoinnille ja uudelleenkäytön markkinapaikoille. Kunnille maamassojen uudelleenhyödyntäminen tuottaa säästöjä sekä hillitsee hiilidioksidipäästöjä. Yhteisiä käytäntöjä laaditaan parhaillaan. Uudenmaan kiertotalouslaakson kanssa yhteistyötä maamaassakoordinaation parissa tekee Helsingin kaupunki.
Pilotti 2 Uudellamaalla: Maamassafoorumin käynnistys
Maamassafoorumi keskittyy maamassojen koordinointiin Uudenmaan alueella tavoitteena massakoordinaation maakunnallinen toimintamalli. Siinä käynnistetään yhteistyöfoorumi, joka tuo yhteen kuntia, yrityksiä ja muita sidosryhmiä massojen tehokkaaseen hallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Laakso järjesti työpajoja rakentamisen kiertotaloudesta, jotka johtivat pilotteihin:
18.tammikuuta 2024 työpajassa käsiteltiin tilojen tehokkaampaa käyttöä ja käyttötarkoitusmuutoksia sekä rakennusosien uudelleenkäyttöä. Näiden lisäksi on käynnistetty Uudenmaan massakoordinaattoreiden yhteistyö.
Tyhjien tilojen käyttöä ja maamassojen koordinointia pohdittiin työpajassa 17.5.2024: Tyhjät tilat kunnissa ja maamassojen koordinointi.
Tilojen tehokkaampi käyttö
Tilojen hyötykäytön keskiössä on tarve hyödyntää tyhjiä tiloja entistä tehokkaammin ja kestävämmin. Yksi keino toteuttaa tätä on käyttötarkoitusmuutokset. Yhteistyö kuntien, kaavoittajien, kiinteistöjen omistajien ja muiden alueen toimijoiden välillä on avain alueiden kehittämiselle ja uusien lähestymistapojen tarpeelle.
Työpajassa kehitettyjä aluekehityksen malleja ovat paikallisfoorumimalli sekä kiinteistökehityksen allianssimalli. Paikallisfoorumimallissa alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua kehitystyöhön ja vaikuttaa alueella tehtäviin ratkaisuihin. Kiinteistökehityksen allianssimalli puolestaan on alueellista kehittämistä, jota tehdään kiinteistön näkökulmasta.
Yksi työpajassa tunnistettu tarve on luoda uudenlaisia kannustimia kestävän rakennuskulttuurin edistämiseksi. Tähän sisältyvät esimerkiksi rakentamisen sertifikaattien uudistaminen, kestävän rakentamisen palkinnon kehittäminen sekä palvelukonseptien ja tietopankin luominen käyttötarkoitusmuunnosten toteuttamiseksi.
Moniorganisaatioista yhteistyötä tarvitaan näiden kaikkien aloitteiden toteuttamiseksi. Uudenmaan kiertotalouslaakso onkin avannut keskusteluja yhteistyön kehittämiseksi useiden toimijoiden suuntaan.
Hankkeessa on tuotettu VTT:n toteuttama Materiaalivirtakartoitus, sekä sen menetelmät ja tulokset. Materiaalivirroista on saatavilla myös kuntakohtaista dataa. Lisäksi on julkaistu tiivistelmä parhaillaan käynnissä olevista rakentamisen kiertotaloushankkeista.
