Kiertotalous osana kaavoituista

Kiertotalous osana kaavoitusta

Kiertotaloudessa tavoitteena on sovittaa tuotanto ja kulutus maapallon kantokyvyn rajoihin. Keskeistä on pitää materiaalit mahdollisimman pitkään kierrossa ja minimoida neitseellisten luonnonvarojen käyttö. Tämä lähestymistapa säilyttää materiaalien arvon, vähentää jätettä ja ympäristövaikutuksia sekä kannustaa nykyisen rakenteen hyödyntämiseen.

Kunnat voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin. Alueiden suunnittelulle ja käytölle voidaan asettaa selkeitä kiertotalouteen liittyviä tavoitteita ja vaatimuksia eri kaavatasoilla. Tätä tukevat kuntien omat kiertotalousstrategiat, kiertotalouteen liittyvät tutkimushankkeet ja pilotit sekä kiertotalouskriteerien käyttö hankinnoissa.

Kiertotalouslähtöisessä kaavoituksessa suunnittelu perustuu ensisijaisesti luonnonvarojen kestävään ja viisaaseen käyttöön, olemassa olevien alueiden ja rakennusten eliniän pidentämiseen sekä jätteiden ja materiaalien kierrätykseen ja hyödyntämiseen. Oleellista on nivoa kiertotalous osaksi suunnittelua ja toteutusta alusta alkaen.

Alueiden suunnittelussa kiertotalouslähtöinen ajattelutapa tarkoittaa rakenteen tiivistämistä ja täydentämistä sekä tilojen ja alueiden yhteiskäyttöä ja monikäyttöisyyttä. Kaavoituksessa kannattaa ottaa käyttöön uusia termejä, kuten uusio-, tilapäis- ja monikäyttö, joilla korostetaan olemassa olevien rakennusten muuntojoustavuutta ja monikäyttöisyyttä.

Vinkkejä kiertotaloutta tukevaan kaavoitukseen ja rakentamiseen:

1. Luonnonvarojen viisas käyttö

Kiertotalouslähtöisessä kaavoituksessa suunnittelu perustuu ensisijaisesti luonnonvarojen kestävään ja viisaaseen käyttöön. Tämä tarkoittaa paitsi harkintaa siitä, onko uudisrakentaminen tarpeellista, myös olemassa olevan rakenteen, infrastruktuurin ja rakennusten hyödyntämistä. Esimerkiksi rakennusten ja erilaisten tilojen käyttöasteen nosto on keino välttää uuden rakentamista ja sitä kautta luonnonvarojen käyttöä.

Kiertotalousajattelu kaavoituksessa tukee alueidenkäytön resurssitehokkuutta ja kestävän aluerakenteen kehittämisen periaatteita:

1. Mitä kauemmin kasvu pystytään toteuttamaan nykyrakenteessa, sen kestävämpää kehitys on.
2. Mitä lähempänä nykyrakennetta laajentuminen saadaan pysymään, sen kestävämpi aluerakenne on.

Kieltäydy (Refuse)

• Ei kaavoiteta uusia, vielä rakentamattomia alueita.
• Kaavoituksen tavoitteena on turvata luontoalueiden monimuotoisuus ja ekosysteemien toimintakyky.
• Ei rakenneta uutta.
• Suojellaan rakennuksia.

Karsi ja mieti uudelleen (Reduce, Rethink)

• Tiivistetään rakennettua ympäristöä ja hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria.
• Edistetään luonnon monimuotoisuutta turvaavia biologisia kiertoja ja luontopohjaisia ratkaisuja esimerkiksi hulevesien hallinnalla.
• Määrätään viherkerroin / vihertehokkuus-tavoitteista osana kaavasuunnittelua.
• Hyödynnetään vajaakäyttöiset rakennukset.
• Tehostetaan rakennusten käyttöastetta esimerkiksi yhteiskäyttötilaratkaisuilla.

Käytä uudelleen (Resell, Reuse)

• Valjastetaan vajaakäyttöiset kaupunkitilat ja joutomaat väliaikaiseen käyttöön esimerkiksi kaupunkiviljelyyn.
• Optimoidaan rakennusmateriaalien käyttö.
• Hyödynnetään kierrätysmateriaaleja rakentamisessa.

2. Alueiden ja rakennusten eliniän pidentäminen

Kiertotalouslähtöinen suunnittelu pyrkii parantamaan myös olemassa olevan rakenteen ja rakennusten elinikää, mikä vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta. Tavoitteena on vaalia olemassa olevaa esimerkiksi korjaamalla, saneeraamalla tai käyttötarkoitusta muuttamalla.

Korjaamisen ei tarvitse tarkoittaa uutta vastaavaa, vaan siinä voidaan harkinnan mukaan noudattaa myös hienovaraisen korjaamisen periaatteita ja vaalia rakennusten ominaispiirteitä. Rakennusten pitkäikäisyyttä turvataan kenties parhaiten luomalla sellaisia ympäristöjä, joihin ihmisten on helppo kiinnittyä ja kiintyä.

Korjaa (Repair, Refurbish)

• Pidennetään käytössä olevien alueiden elinkaarta esimerkiksi uudistavalla lisärakentamisella tai purkavalla täydennysrakentamisella.
• Suunnitellaan rakennukset ylläpidettäviksi ja korjattaviksi.
• Mahdollistetaan rakennusten laajennukset ja korotukset.

Valmista uudelleen (Remanufacture)

• Muutetaan alueen käyttötarkoitusta kaavamuutoksella.
• Valitaan rakennuksiin kierrättämiseen soveltuvat materiaalit.

Käytä toiseen tarkoitukseen (Re-purpose)

• Mahdollistetaan kaavoituksella alueiden tilapäiskäyttö.
• Suunnitellaan rakennukset muuntojoustaviksi ja käyttötarkoituksen muutokset mahdollistaviksi.

3. Jätteiden hyödyntäminen

Kiertotalous on perinteisesti käsitetty jätteiden ja materiaalien kierrätyksenä ja hyödyntämisenä. Alueiden käytön ja rakentamisen suunnittelussa materiaalien kierrätys näyttäytyy muun muassa maamassojen hallintana sekä alueiden kaavoittamisena väliaikaisiin tarkoituksiin.

Kaavoihin voidaan osoittaa esimerkiksi rakentamisen aikaisia tukialueita, jotka myöhemmin muutetaan puistoiksi. Kiertotaloutta palvelevatkin parhaiten joustavat kaavamerkinnät ja -määräykset, jotka mahdollistavat käyttötarkoituksen muuttamisen ja liikkumavaran.

Kierrätä (Recycle)

• Huomioidaan kuntien alueidenkäytössä riittävät kierrätys- ja kiertotalousalueet.
• Mahdollistetaan maamassojen välivarastointi ja käsittely sekä biologinen kierto.
• Tunnistetaan maankäytön suunnitelmissa kaivuumaiden potentiaaliset hyötykäyttökohteet esimerkiksi meluntorjunnassa ja puistoina.
• Suunnitellaan rakennukset purettaviksi ja kierrätettäviksi.
• Kierrätetään purkumateriaalit.

Hyödynnä energiana (Recover energy)

• Kaavoitetaan tarvittavat energiahuollon laitokset.
• Hyödynnetään purkumateriaalit energiana.

Kerää osia jätteistä (Re-mine)

• Kaavoitetaan tarvittavat jätteidenkäsittely- ja kierrätysalueet.
• Uusiokäytetään purkumateriaalit.

Jätehuollosta kiertotalouteen

Jätteenkäsittely on muuttunut perinteisestä kaatopaikkatoiminnasta entistä enemmän materiaalivirtojen jalostamiseksi ja kiertotaloustoiminnaksi sekä usean yrityksen kierrätysliiketoiminnaksi. Esimerkiksi Espoon Ämmässuo on kokenut jätehuollon evoluution kaatopaikasta monipuoliseksi jätehuollon ja kiertotalouden seudulliseksi keskittymäksi.

Nykyaikaisiin jätteenkäsittelykeskuksiin sijoittuu jätepohjaisten materiaalien uudelleenkäytön lisäksi myös muuta alueelle sopivaa toimintaa, kuten ylijäämämaiden vastaanottoa tai metsäbiotalouden logistiikka-alueita. Osassa jätteenkäsittelykeskuksista voi olla myös yhdyskuntajätteen loppusijoitusta.

Kiertotaloustoimintaa on myös maa-aineshuolto, jolla pyritään uusiutumattomien maa-ainesten mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Rakentamisessa muodostuvien kaivuumaiden kierrätyksellä voidaan vähentää neitseellisen kiviaineksen ottoa ja luonnonvarojen kulutusta.

Maa-ainesten kierrätys vaatii sekä paikallisia rakentamisen tukialueita että seudullisia maa-aineshuollon alueita, joilla on mahdollista käsitellä, jalostaa ja varastoida maa-aineksia. Maakuntakaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät maa-aineshuollon alueet.

Katso tuotannon ja logistiikkatoimintojen sekä maa-aineshuollon alueita maakuntakaavan karttapalvelussa:

Lukuvinkkejä kiertotalouteen