Tampereen yliopiston tekemä selvitys kokoaa yhteen, miten kunnat voivat seurata kiertotalouden edistymistä vertailukelpoisesti ja tunnistaa oman vaikutuksensa. Selvityksen laati Elina Vikstedt, ja se perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja asiantuntijahaastatteluihin. Työ on osa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa KOPPI-hanketta.
Green deal -sitoumus kirittää kuntia asettamaan vaikuttavia kiertotaloustavoitteita.
Kiertotalous on vakiinnuttanut asemansa kuntien ja kaupunkien kestävän kehityksen, ilmastotyön ja resurssiviisauden keskeisenä strategisena tavoitteena. Samalla on kasvanut tarve osoittaa, miten kiertotaloustavoitteet toteutuvat käytännössä ja millaisia vaikutuksia niillä saavutetaan ympäristön, talouden, elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Suomessa kuntia ja kaupunkeja kannustetaan edistämään kiertotaloutta vapaaehtoisten kiertotalouden green deal -sitoumusten avulla. Sitoumuksissa kunta tai kaupunki asettaa omat kiertotaloustavoitteensa, määrittelee niitä edistävät toimenpiteet sekä sitoutuu seuraamaan ja raportoimaan niiden toteutumista Sitoumus 2050 -alustalla. Osana sitoumusta kunnan tai kaupungin on myös määriteltävä, miten kiertotaloustavoitteiden edistymistä mitataan ja seurataan.
Tähän tarpeeseen vastatakseen tämä selvitys tarkastelee, miten kuntien ja kaupunkien kiertotalouden green deal -sitoumusten toteutumista ja vaikuttavuutta voidaan seurata tarkoituksenmukaisesti. Selvityksen tavoitteena oli kehittää kuntien ja kaupunkien käyttöön soveltuvia mittareita ja toimintamalleja sitoumusten seurantaan sekä tunnistaa menetelmiä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja raportointiin. Tarkastelu kohdistui kolmeen kuntien kiertotaloustyössä keskeiseen teemaan: massakiertotalouteen, rakennusosien uudelleenkäyttöön sekä tilatehokkuuteen ja tilahallintaan.
Vaikuttava seuranta keskittyy luonnonvarojen käytön vähentämiseen ja kunnan strategisten tavoitteiden toteutumiseen
Aineiston perusteella kuntien ja kaupunkien lähtökohdat kiertotalouden seurannalle vaihtelevat merkittävästi. Vaikka lainsäädännön kehitys, aiemmat hankkeet, verkostoyhteistyö ja tietojärjestelmien kehittyminen ovat parantaneet tiedontuotannon edellytyksiä, tavoitteiden asettaminen, mittarien valinta ja toimenpiteiden systemaattinen seuranta ovat monin paikoin edelleen kehittyviä käytäntöjä. Seurannassa kannattaa keskittyä niihin toimenpiteisiin, joilla on merkittävä vaikutus sekä luonnonvarojen käytön vähentämiseen että kunnan strategisten tavoitteiden toteutumiseen. Vertailukelpoinen ja vaikuttava seuranta edellyttää kunnan tai kaupungin oman vaikutuspanoksen tunnistamista, yhteisiä määritelmiä ja läpinäkyviä rajauksia. Alueellinen yhteistyö voi tukea kuntia ja kaupunkeja seurannan kehittämisessä sekä edistää tiedon jakamista, käytäntöjen yhdenmukaistamista ja tiedolla johtamista. Näin kiertotalouden green deal -sitoumukset voivat tukea sekä kansallisten tavoitteiden saavuttamista että kuntien kestävää strategista kehittämistä.
Kiertotalouden green deal kunnissa ja kaupungeissa – Rakennetun ympäristön muutosaluetta koskevien sitoumusten seuranta ja vaikuttavuus -selvitys on tehty KOPPI-hankkeessa, joka on saanut EU:n osarahoittamaa valtakunnallista vihreän siirtymän rahoitusta.
