Uudenmaan kiertotalouslaakso on sitoutunut kiertotalouden green dealiin, ja toimenpiteet sijoittuvat pääasiassa rakennettuun ympäristöön.
2025-2027 Uusimaa yhdessä Pirkanmaan kanssa rakentavat alueellisia kiertotalouden kotipesiä, joissa haetaan vauhtia rakennetun ympäristön kiertotalouden kokeiluihin ja uusiin konkreettisiin toimiin erityisesti kuntien kanssa ennakoivan massakoordinaation ja rakennusosien uudelleenkäytön alueilla valtakunnallisen EAKR-hankkeen myötä.
Rakentamisen vaikutukset niin ilmastoon kuin luonnon ja materiaalien käyttöön ovat niin merkittävät, että sen kiertotalouden edistämiseksi toteutetaan 2025-2027 useampia toimenpiteitä: sparraa ja edistää green deal sitoumuksia kunnissa ja käynnistää kaksi pilottia.
Myös vuosina 2023-2025 laakso edisti rakentamisen kiertotaloutta usean teeman kautta:
18.tammikuuta 2024 työpajassa käsiteltiin tilojen tehokkaampaa käyttöä ja käyttötarkoitusmuutoksia sekä rakennusosien uudelleenkäyttöä. Näiden lisäksi on käynnistetty Uudenmaan massakoordinaattoreiden yhteistyö.
Tyhjien tilojen käyttöä ja maamassojen koordinointia pohdittiin työpajassa 17.5.2024: Tyhjät tilat kunnissa ja maamassojen koordinointi.
Tilojen tehokkaampi käyttö
Tilojen hyötykäytön keskiössä on tarve hyödyntää tyhjiä tiloja entistä tehokkaammin ja kestävämmin. Yksi keino toteuttaa tätä on käyttötarkoitusmuutokset. Yhteistyö kuntien, kaavoittajien, kiinteistöjen omistajien ja muiden alueen toimijoiden välillä on avain alueiden kehittämiselle ja uusien lähestymistapojen tarpeelle.
Työpajassa kehitettyjä aluekehityksen malleja ovat paikallisfoorumimalli sekä kiinteistökehityksen allianssimalli. Paikallisfoorumimallissa alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua kehitystyöhön ja vaikuttaa alueella tehtäviin ratkaisuihin. Kiinteistökehityksen allianssimalli puolestaan on alueellista kehittämistä, jota tehdään kiinteistön näkökulmasta.
Yksi työpajassa tunnistettu tarve on luoda uudenlaisia kannustimia kestävän rakennuskulttuurin edistämiseksi. Tähän sisältyvät esimerkiksi rakentamisen sertifikaattien uudistaminen, kestävän rakentamisen palkinnon kehittäminen sekä palvelukonseptien ja tietopankin luominen käyttötarkoitusmuunnosten toteuttamiseksi.
Moniorganisaatioista yhteistyötä tarvitaan näiden kaikkien aloitteiden toteuttamiseksi. Uudenmaan kiertotalouslaakso onkin avannut keskusteluja yhteistyön kehittämiseksi useiden toimijoiden suuntaan.
Materiaalien uudelleenkäyttö
Rakennusosien uudelleenkäytön yhteydessä businesspotentiaalisimmat osat ovat helposti purettavissa ehjänä, niillä on rahallista arvoa, ne ovat kestäviä ja helposti kunnostettavia, muokattavia tai kestäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi tiili, sisätiloissa käytössä olevat betonirakenteet, julkisivut sekä ovet. Työpajassa työskenneltiin ikkunoiden, puu- ja teräsrakenteisten palkkien ja pilarien sekä sisärakenteiden, kuten seinien, välikattojen ja runkojen parissa.
Uudelleenkäyttökokeiluja tarvitaan edelleen runsaasti, jotta saadaan riittävää dataa siitä, miten rakennusmateriaalit käyttäytyvät uudelleenkäytettäessä. Uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden tapauksessa voikin sanoa, että toistaiseksi jokainen uudelleenkäyttö on vielä kokeilu. Uudelleenkäytön tehostamiseksi tarvitaan paitsi dataa, myös rohkeita toimijoita toteuttamaan kokeiluja. Käytettävistä rakennusosista päättää viimekädessä aina rakennusprojektiin ryhtyvä toimija.
Maamassakoordinaation yhteistyö
Uudenmaan massakoordinaatio saa uutta pontta alleen, kun lähdetään rakentamaan seudullista yhteistyötä maamassojen koordinoimiseen ja selvittämään suunnitelmia väliaikaisvarastoinnille ja uudelleenkäytön markkinapaikoille. Kunnille maamassojen uudelleenhyödyntäminen tuottaa säästöjä sekä hillitsee hiilidioksidipäästöjä. Yhteisiä käytäntöjä laaditaan parhaillaan. Uudenmaan kiertotalouslaakson kanssa yhteistyötä maamaassakoordinaation parissa tekee Helsingin kaupunki.
Hankkeessa on tuotettu VTT:n toteuttama Materiaalivirtakartoitus, sekä sen menetelmät ja tulokset. Materiaalivirroista on saatavilla myös kuntakohtaista dataa. Lisäksi on julkaistu tiivistelmä parhaillaan käynnissä olevista rakentamisen kiertotaloushankkeista.
