Kirjoittanut: Riitta Komulainen
Kiertotaloustoimenpiteitä tehdään joka kunnassa Uudellamaalla, mutta aina tietoa ei ole helppo löytää ja toimista viestitään liian vähän. Selvästi eniten kunnissa oli toimia ruoka- ja rakentaminen -teemojen alla. Lisätietoa kaivataan erityisesti kiertotalouden taloudellisista hyödyistä auki laskettuna.
Lähdin tekemään tilannekuvaa Uudenmaan kuntien kiertotaloustoimenpiteistä, sillä ajantasaiselle tiedolle on suuri tarve ja halusin kartoittaa, minkälaisia kiertotaloustoimenpiteitä tällä hetkellä tehdään.
Miten tilannekuva tehtiin?
Rajaukseksi valikoitui vuosi 2023 ja siitä eteenpäin nykyhetkeen eli syyskuuhun 2026 asti, tosin jälkikäteen ajateltuna nykyisen hallituksen säästötoimet ja huono taloudellinen tilanne ovat voineet vaikuttaa kiertotaloustoimenpiteisiin tällä aikavälillä. Tilannekuvan fokuksessa olivat kunnat, ja ne yritykset, jotka löytyivät, löytyivät joko kunnan sivuilta tai etsiessä hakukoneen kautta. Tämäkin rajaus oli kenties hieman keinotekoinen, sillä yritysten on tehtävä yhteistyötä kuntien kanssa esimerkiksi toimipaikkojen sijainneissa, mutta pääpaino oli kuntien omissa toimissa. Teemat valikoituivat mukaillen kiertotalouden green deal-sitoumusta: ruoka, rakentaminen, muovit, tekstiilit, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrot (SER), sekä sekalainen kategoria (misc.), jonka alle laitoin kiertotaloustoimenpiteet, jotka eivät luontevasti sopineet minkään aiemmin mainitun teeman alle. Kartoituksen edetessä energiateema nousi paljon esille, ja sen olisi jälkikäteen ajateltuna voinut nostaa omaksi teemakseen.
Kiertotaloustoimenpiteistä viestitään hämmästyttävän vähän
Kun kuntien kiertotalouteen liittyvät hankkeet ja toimenpiteet kerättiin yhteen, listalle kertyi lähes 180 toimenpidettä 25 kunnasta. Mukana on niin EU-rahoitteisia kehityshankkeita ja kuin kuntien arjen käytäntöjä, kuten ruokalistojen muutoksia ja kalusteiden kierrätystä. Eniten toimenpiteitä on ruoan ja rakentamisen aloilla, joiden lisäksi kunnissa kehitetään muun muassa tekstiilien, muovien ja elektroniikan kiertoa.
Olisin toivonut löytäväni tietoja kiertotalouden taloudellisista hyödyistä, mutta laskelmia niistä ei juurikaan ole saatavilla. Tästä olisikin tärkeää saada lisätietoa ja konkreettisia laskelmia tulevaisuudessa.
Tulosten perusteella kiertotaloustyö nojaa paljon hanketyölle, ja kun hanke päättyy, työn jatkuvuus vaarantuu. On myös mahdollista ja todennäköistä, että tuloksiin vaikuttaa se, että hankkeissa viestinnälle on varattu oma budjetti ja hankesuunnitelmassa on oma osionsa viestinnälle, kun taas pitkäjänteinen, rakenteellinen työ jää helposti piiloon, kun siitä ei ole ennalta tehtyä viestintäsuunnitelmaa toisin kuin hankkeissa. Vaikka parhaassa tapauksessa hanketyökin johtaa pitkäjänteisiin kestävyysvaikutuksiin, olisi rakenteellisesta kestävyystyöstä tärkeää viestiä hanketyön rinnalla.
Tuloksista voidaan lukea, että isoimmissa kunnissa tehdään enemmän kiertotaloustoimenpiteitä, mutta lopputulokseen vaikuttaa moni asia: isommilla kunnilla on paitsi enemmän resursseja kiertotalouteen, myös työstä viestimiseen. Tuloksista voidaan lukea, että kiertotaloudella ja viestinnällä on kohtaanto-ongelma: viestinnälliset toimenpiteet keskittyvät muihin asioihin ja kiertotalous teemana voi olla sellainen, johon viestinnän asiantuntijoiden on vaikea tarttua. Kiertotalousasiantuntijoiden työ taas keskittyy paljon enemmän käytännön tekemiseen kuin tuloksista tai keskeneräisistä prosesseista viestimiseen, ja kiertotaloustoimenpiteisiin liittyvän tiedon hajanaisuus organisaatioissa on haaste. Kiertotaloustoimenpiteistä viestimisessä voi olla siis hyödyllistä aloittaa jopa omasta organisaatiosta.
”Kiertotalous etenee Uudellamaalla laajalla rintamalla”
Tässä muutamia esimerkkejä mitä ruoan ja rakentamisen kiertotalouden parissa tapahtuu Uudenmaan kunnissa:
Ruoan kiertotalouden parissa Hiiliviljely kuntien vuokrapelloilla eli HILKKU-hanke edistää hiilensidontaa kuntien vuokrapelloilla antamalla vuokranalennusta viljelijöille, jotka toteuttavat hiiliviljelymenetelmiä vuokrapelloilla, ja hankkeen yhteydessä kartoitetaan myös vuokrapeltojen maaperän tila. Hävikkiruokaa hyödynnetään Uudellamaalla laajasti: Kirkkonummella hävikkiruokaa myydään kunnan henkilöstölle, ja tuotoilla mahdollistetaan palveluille jälkiruokia; Lohjalla taas kaikki kaupunkilaiset voivat arkisin ostaa ruokailun päätyttyä yli jäänyttä ruokaa Lohjan keittiöistä, ja aterioita jaetaan myös ilmaiseksi tarvitseville yhteistyössä Lohjan Seudun Työttömät ry:n kanssa. Uusia innovaatioita edustaa suomalainen biotekniikkayhtiö Enifer, joka rakennuttaa Kirkkonummen Kantvikiin sieniproteiinia teollisuuden sivuvirroista valmistavan tehtaan.
Rakentamisen kiertotaloutta edistävät esimerkiksi Vantaan ja Keravan kirjastojen pilotit, joissa kirjaston poistokirjoista tehdään eristemateriaali Ekovillaa. Niin ikään Vantaalla Kansallisteatterista puretut tiilet saivat uuden elämän osana Tikkurilan paviljonkikoulun varastorakennusta, ja Kiasmasta puretut sinkkipellit käytettiin HSY:n Sortti-pienaseman inforakennuksen julkisivussa Koivukylässä.
Kiertotaloustekeminen näkyviin!
Kiertotaloustoimenpiteistä viestiminen vahvistaa kunnan imagoa ja vetovoimaa. Viestiminen kannustaa yrityksiä, asukkaita ja kanssakuntia toimintaan. Viestimällä hyvät käytännöt, ja myös haasteet, saadaan jakoon laajasti. Kuntien kannattaisi hankkeiden viestinnän lisäksi kertoa pitkäjänteisestä kehittämistyöstä kiertotalouden eteen, myös niistä keskeneräisistäkin prosesseista.
Yksi väline kiertotaloudesta viestimisen terävöittämiseen on vapaaehtoinen kiertotalouden green deal -sitoumus. Sitoumuksen laatiminen auttaa tavoitteiden asettamisessa, tiedon kerryttämisessä ja viestimisessä, sekä siinä, että nimetään tietty vastuuhenkilö, joka on vastuussa eri paikoissa olevien tiedonjyvästen kokoamisessa. Kiertotalouden green dealin valmistelussa apua saa Uudenmaan kiertotalouslaakson KOPPI-hankkeen Simo Karetieltä ja Paula Vastelalta. Voit tilata Kiertotalouden hankkeet Uudellamaalla -yhteenvedon tästä linkistä sähköpostiisi.
