Suomessa muovinkierrätysaste laahaa EU:n keskiarvosta jäljessä. EU ja kansallinen sääntely suosivat jatkossa entistä korkeampaa uusiomuovin käyttöä. Kuinka tavoitteisiin päästään? Me Uudenmaan kiertotalouslaaksossa kutsuimme 5.9.2023 järjestettyyn työpajaan saman pöydän ääreen kunnat, yritykset, jäteyhtiöt, TKI-sektorin ja muut organisaatiot keskustelemaan keinoista kierrätysasteen nostamiseksi ja uusiomuovien markkinoiden kehittämiseksi.
Ajatuksia muovialan tulevaisuudesta tilaisuuden alussa jakoivat asiantuntijat Mika Härkönen ja Ugur Kaya Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lta, Vesa Kärhä Muoviteollisuus ry:stä, Jaakko Tuomainen Borealis Groupilta. Uudenmaan alueen muovihankkeista oli osallistujille lähetetty ennakkoon tiivistelmämateriaalia, joita oli tulosteena jaossa myös työpajatilaisuudessa.
Työskentely tapahtui kolmessa teemoittain jaetussa ryhmässä. Ensimmäinen ryhmä keskittyi pohtimaan muovien keräyksen tehostamista. Toisessa ryhmässä työskenneltiin muovimateriaalien jatkojalostuksen parissa. Ja kolmannessa ryhmässä pohdittiin uusiomuovien markkinoiden kehittämistä. Työskentely kaikissa ryhmissä aloitettiin tutustumalla VTT:llä luotuun malliin muovin arvoketjusta ja siihen liittyvistä toimijoista.
Ideoita työryhmistä
Arvoketjumallia käytettiin työryhmissä tunnistamaan muoviin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita, joista olisi mahdollista kehittää hanke- tai kokeiluaihioita. Kaikissa ryhmissä nousi esiin digitalisaation hyödyntäminen kiertotalouden edistämiseksi. Muita aiheita, jotka nousivat esiin useissa ryhmissä, olivat keräysjärjestelmän kehittäminen yhteistyössä kaupan alan kanssa sekä käytössä olevien muovilaatujen määrän rajoittaminen.
Keräysryhmässä eniten keskustelua herätti kansalaisen lajittelumotivaation tunnistaminen ja sen kasvattaminen. Tämä tosin kattaa muutakin kuin muovit, mutta kuluttajatutkimus- tai palvelumuotoilupohjainen käyttäytymistieteellinen tutkimus nähtiin ryhmässä erittäin kiinnostavana. Tällaisen tutkimuksen pohjalta olisi mahdollista käynnistää erilaisia lajittelukokeiluja. Ryhmässä tunnistettiin myös tarve taloudelliselle kannustimelle lajitteluun, sillä ihminen on lähtökohtaisesti laiska ja toiminnasta pitää hyötyä itse, jotta se kannattaa.
Muovimateriaalien jatkojalostusta käsitelleessä ryhmässä tunnistettiin tarve ymmärtää kierrätettävyys ja käytön aikainen elinkaari jo tuotetta suunniteltaessa. Tällöin pystyttäisiin huomioimaan paremmin erilaiset muovityypit sekä niiden käyttö ja määrä tuotteessa. Myös jatkojalostusprosessin tehostamiselle nähtiin tarvetta. Kemiallisen ja mekaanisen kierrätyksen sijaitseminen samassa paikassa mahdollistaisi rejektien hyödyntämisen tehokkaammin. Muovin mekaanisen kierrätyksen rejektissä on edelleen 10-20% muovimateriaalia, riippuen keräyspaikasta.
Uusiomuovien markkinoiden kehittämisen ryhmää eniten puhuttanut näkökulma liittyi tuottajavastuun rooliin. Muovimateriaalin tuottajavastuuta voitaisiin ryhmän mielestä lisätä esimerkiksi alennusten tai sanktioiden varjolla, mutta omistajuuskysymykset vaativat tämän suhteen vielä selkeytystä. Lisäksi nähtiin tarve tiivistää pohjoismaista, tai jopa EU:n laajuista, yhteistyötä ja materiaalikiertoja.
Kiertotalouslaakson suunnitelmissa on kutsua koolle ideoiden jatkojalostustilaisuuksia, joissa löydettäisiin ideoille soveltuvia rahoituskanavia sekä tunnistaa toteutukseen tarvittavia tahoja. Ideoiden jatkojalostamista varten perustettiin myös LinkedIn-ryhmä, johon työpajaan osallistuneet kutsuttiin liittymään. Myös muille kiinnostuneille ryhmään pääsy on mahdollista ottamalla yhteyttä kiertotalouslaakso@uudenmaanliitto.fi.
Tutustu työpajan tuloksiin tarkemmin: Muovityöpajan tuloksia.