Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja tavoitteen saavuttamiseksi on laadittu Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta, jossa tunnistetaan yhteiset painopisteet sekä tekemisen paikat. Tiekarttaan voi tutustua täällä.
Tiekartta tukee kuntia ja muita Uudenmaan toimijoita ilmastotyön toteuttamisessa. Tavoitteena on koordinoida ja yhteensovittaa maakunnan ilmastotyötä. Kiireellinen hiilineutraaliustavoite edellyttää laaja-alaista yhteistyötä, esimerkiksi yhteisiä hankkeita eteenpäin viemällä. Maakunnan ilmastotyö rakentuu paikallisten vahvuuksien ja parhaiden käytäntöjen levittämisen varaan.
Ilmastohaasteen rinnalla on haaste luonnonvarojen riittävyydestä sekä luonnon monimuotoisuuskriisi. Kasvava väestömäärä ja kasvava kulutus yhdessä aiheuttavat kestävyysvajeen materiaalien käytölle ja ekosysteemeille. Tarvitaan uusia talouden toimintamalleja, joilla kulutus saadaan kestävämpään suuntaan, eli kiertotaloutta. Tiekartan tavoitteena on tukea maakunnan siirtymää lineaarisesta toimintamallista kiertoihin pohjautuvaan malliin kestävyyden parantamiseksi.
Tiekartan kiertotalouslinjauksilla vahvistetaan hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti Uudenmaan roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Niillä tuetaan myös materiaalivirtojen tunnistamista, hallintaa ja hyötykäyttöä sekä kiertotalouden kestäviä tuotanto- ja arvoketjuja niin maakunnan sisällä kuin valtakunnallisestikin. Kiertotalouteen kuuluu myös jakamistalouden ja palvelullistamisen edistäminen. Palveluita tulee kehittää siten, että ne perustuvat jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.
Uudellamaalla suurin potentiaali kiertotalouden kehittämiseen
Suomi tavoittelee edelläkävijyyttä kiertotaloudessa. Uudellamaalla on monessa suhteessa ratkaiseva rooli tämän tavoitteen toteutumisessa. Maakunnassa on maan suurin asukasmäärä, suurimmat materiaalivirrat sekä tiivein ja optimaalisin yhdyskuntarakenne esimerkiksi jätteen hyötykäytön näkökulmasta. Alueella on lisäksi vahvaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä suurilukuinen joukko yrityksiä ja pääkonttoreita. Merkittäviä kiertotalouden mahdollisuuksia ovat erityisesti rakentamisen sivuvirrat, tekstiili- ja muovikierrot sekä jätteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys. Potentiaali kiertotalouden kehittämiseen ja pilotointiin on kansallisella tasolla huomattavin Uudellamaalla.
Kiertotalouslaakso -aloite on keskeinen tapa edistää tiekartan painopisteen ja linjausten toteutumista. Käynnissä olevan esiselvityshankkeen avulla hahmotellaan askelmerkkejä tulevalle toiminnalle. Varsinaista Uudenmaan kiertotalouslaaksoa lähdetään rakentamaan yhteisvoimin vuodesta 2022. Uudenmaan kiertotalouslaakso on eri alojen asiantuntijoiden, yritysten, kuntien ja organisaatioiden yhteisö – viemme yhdessä Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä.
Kiertotalouslaakson kehittämistä tukee myös Uudenmaan innovaatiostrategia, joka ohjaa maakuntaa erikoistumaan älykkäästi ja siten olemaan entistä parempia ja houkuttelevampia myös kansainvälisesti. Uudenmaan älykkään erikoistumisen keskiössä on resurssiviisaus: käyttämällä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, työvoima, tieto, osaaminen, instituutiot ja organisaatiot) viisaasti ja harkitusti voimme lisätä hyvinvointia ja samalla pysyä ilmaston ja luonnon asettamissa rajoissa.
Vihreä siirtymä tarvitsee rahoitusta
Koronapandemian jälkeen sovittu EU:n elpymisväline (Next Generation EU) on tuonut lisärahoitusta EU:n Vihreän siirtymän ohjelman toteuttamiseen. Suomessa se kanavoituu Suomen Kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelman ripeä ja tehokas toimeenpano on tärkeää. Näin edesautetaan vihreää ja digitaalista siirtymää, eli myös kiertotaloutta. Saman aikaisesti on kannustettava uusimaalaisia ja kaikkia suomalaisia toimijoita hakemaan laadukkailla hakemuksilla Horisontti Euroopan tarjoamaa eurooppalaista TKI-rahoitusta vihreän siirtymän hankkeisiin.
Kansallisesti tulisi myös pohtia kansallisten tukien kohdentamista. Kansalliset tuet usein jakaantuvat pieniksi puroiksi. Esimerkiksi vuoden 2022 budjettiehdotuksessa kiertotalousohjelman toimeenpanoon esitetään ympäristöministeriön budjettimomentille yhteensä 900 000 euroa sekä työ- ja elinkeinoministeriön budjettimomentille ekosysteemien kehittämiseen 1 000 000 euroa. Jos ja kun ne jakaantuvat kovin monelle hankkeelle, pitkäjänteinen ja vaikuttava tekeminen vaikeutuu. Vihreän siirtymän toteuttaminen on koko yhteiskunnan tehtävä, joka edellyttää riittäviä resursseja. Valtion rahoitusta on uskallettava rohkeasti kohdistaa myös uudella tavalla näihin tarpeisiin.
Kirjoittajat:
Pia Tynys ja Venla Virkamäki
Uudenmaan liitto