Suomella on käsissään mahdollisuus, josta ei kannata jäädä paitsi. Kuka nappaa miljardit, jotka syntyvät Suomen vihreän kasvun keihäänkärjistä?
Tätä pohdittiin yli sadan osallistujan kesken kiertotalouden afterwork -tapahtumassa keskiviikkona Helsingin keskustassa. Käden ulottuvilla olevat miljardit viittaavat Boston Consulting Groupin ja Climate Leadership Coalition tekemään keihäänkärkiselvitykseen. Selvityksessä tunnistettiin Suomelle viisi kasvualaa, jotka tarjoavat kestäviä ratkaisuja ja yrityksille taloudellisia mahdollisuuksia. Yhdessä nämä viisi alaa voi synnyttää Suomelle 85–100 miljardin euron vientipotentiaalin vuoteen 2035 mennessä.
Keihäänkärjet ovat nettopositiivinen asuminen, biopohjaiset tuotteet ja materiaalit, dekarbonisaatioteknologia ja -palvelut, kiertotalouden akut ja vihreät metallit sekä vihreää vetyä hyödyntävät ratkaisut.
Miten miljardien potentiaalista päästään käytäntöön?
Edgar Bohner, VTT:n Vice President tiivisti: Ilmastotavoitteet pakottavat katsomaan tuotteita ja materiaaleja koko niiden elinkaaren läpi. Samalla arvoketjut katkeilevat, materiaalien kustannukset kasvavat ja sääntely muuttaa markkinoita. Myös digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia: materiaalit ja komponentit voidaan jäljittää, arvottaa ja ottaa uudelleen käyttöön. Mutta teknologia yksin ei riitä. Bohnerin mukaan meidän pitää luoda markkinaa yhdessä. Julkiset hankinnat ovat tässä voimakas työkalu, ja EU:n yhteiset markkinat voivat toimia merkittävänä kiihdyttäjänä. Ja ehkä kaikkein vahvin muutosvoima tulee asiakkailta. Uusi sukupolvi, sijoittajat ja yritykset alkavat vaatia rakennuksilta ja tuotteilta enemmän.
Kun pieni yritys kohtaa ison
Skanska Oy:n ympäristöpäällikkö Laura Eklund kuvasi, kuinka asiakkaiden tavoitteet ovat monipuolistuneet. Ilmaston lisäksi vaatimuksissa korostuvat esimerkiksi luonnon monimuotoisuus ja kiertotalous. Samaan aikaan rakennusalan materiaalit, erityisesti betoni ja teräs, kaipaavat uusia ratkaisuja. Siksi Skanska tarvitsi kumppanin Carbonaide Oy:sta. Carbonaiden ratkaisussa hiilidioksidi otetaan talteen ja sidotaan pysyvästi betonituotteisiin. Skanska puolestaan mahdollistaa uusien ratkaisujen pilotointeja todellisissa hankkeissa. Pienelle kasvuyritykselle yhteistyö suuren toimijan kanssa voi olla ratkaisevaa, kertoi Carbonaiden Business Development Manager Suvi Manneh. Pilotointiympäristöä on vaikea rakentaa yksin, ja suuren yrityksen mukanaolo voi auttaa myös rahoituksen ja uskottavuuden rakentamisessa.
Sivuvirrasta fossiilittomia liima-aineita
Stora Enso Oyj:llä oli tarve kehittää selluteollisuuden sivuvirrasta ligniinistä, jolle on kehitetty käyttöä polton sijaan. Yhdessä Koskisen Oyj;n kanssa tuli idea fossiilisten liimojen vaihtamisesta. Muutaman vuoden tuotekehityksen tuloksena on syntynyt puulevy, jossa fossiilipohjaisia liima-aineita korvataan biopohjaisella vaihtoehdolla, kertoivat
Stora Enson Vice President Tuomo Heikkinen ja Koskisen Oyj:n tuotekehityspäällikkö Riitta Ahokas. Käyttäjälle uusi tuote ja lopputulos voi olla tuttu ja helppo: levyä käsitellään kuten tavallista puulevyä. Mutta arvoketjun näkökulmasta muutos on suuri. Kaiken päälle saatiin preemio paremmasta sisäilmasta.
Kiertotalous näkyy kaupungin kadulla
Kekkilä BVB Oy:ssa kiertotaloustyö on kummunnut sisäisestä resurssiviisaudesta ja materiaalitehokkuudesta. On haluttu hyödyntää sivuvirtoja ja nyt niille onkin kysyntää. Kekkilän liiketoiminta näyttää istuvan hyvin kaupunkien tavoitteisiin: päästövähennyksiin, sopeutumiseen, monimuotoisuuden lisäämiseen. Vastuullisuus-, brändi- ja markkinointijohtaja Nina Kinnunen painotti myös hyvää yhteistyötä kaupunkien, esimerkiksi Vantaan kanssa, osana laajaa EU-verkostoa CIRCULANDIAa. Uudetkin kumppanit kiinnostaa.
Sijoittaja ei rakastu ratkaisuun – vaan ongelmaan
Viimeisenä aftereiden alustuksissa pääsi ääneen Valmetilta ja Nesteeltä tuttu Outi Teräs, joka toimii myös enkelisijoittajana. Teräs tarkasteli onnistunutta yhteistyötä sijoittajan näkökulmasta:
- Ratkotaanko oikeaa ongelmaa?
Yritys voi helposti rakastua omaan ratkaisuunsa ja unohtaa asiakkaan.
- Onko liiketoimintamalli uskottava?
Uuden ratkaisun pitää pystyä liittymään olemassa oleviin arvoketjuihin ja liiketoimintaan.
- Onko tiimi hyvä?
Kumppani ei ajattele samalla tavalla kuin sinä. Siksi tarvitaan sillanrakentamista ja kykyä rakentaa yhteistä ymmärrystä.
Onnistuneen yhteistyön resepti on lopulta yllättävän arkinen: läpinäkyvyyttä, luottamusta ja henkilökemiaa.
Miljardit eivät synny yksin
85–100 miljardia euroa on valtava luku. Mitä miljardien nappaamiseen tarvitaan?
Tarvitaan yrityksiä, jotka kehittävät ratkaisuja. Suuria toimijoita, jotka avaavat ovensa piloteille. Sijoittajia, jotka uskaltavat rahoittaa kasvua. Julkisia hankintoja, jotka luovat kysyntää. Kaupunkeja, jotka toimivat kokeilualustoina. Ja ennen kaikkea kumppanuuksia yli toimiala- ja yritysrajojen.
Kiertotalouden afterwork -tapahtuman järjestivät yhteistyössä kattava joukko toimijoita: Uudenmaan kiertotalouslaakso, Business Helsinki, Forum Virium Helsinki, Uudenmaan liitto, Kiertotalot-hanke ja Arabian kiertotaloushubi, Euroopan unionin osarahoittama, Helsingin seudun kauppakamari, UN Global Compact Network Finland, Ethica, MIXI, Ulkoministeriö ja VTT
Kuvat: Anni Levonen
