Yhteistyössä on voimaa, totesimme vuoden 2023 lopulla, kun löimme viisaat päämme yhteen pääkaupunkiseudulla vaikuttavien rakentamisen ja muovien parissa toimivien hankkeiden kanssa. Idea yhteisen tilaisuuden järjestämisestä muodostui Helsingin kiertotalousklusterin aamukahveilla ja muutaman yhteisen tapaamisen jälkeen kehittyi ajatus Uusiomuovia putkiin -aamukahveista.
Rakentamisessa käytetään Suomen muoveista 15-20%. Vain muutama prosentti näistä kierrätetään tällä hetkellä. Erilaiset putket ovat yksi tuoteryhmä, joissa kierrätysmuovin käyttöä voitaisiin lisätä, kun käyttökohde on oikea. Mitä haasteita tähän liittyy, mitä toimia ja yhteistyötä kierrätyksen edistämiseksi voitaisiin tehdä? Tilaisuuden puheenvuoroissa ja keskusteluissa tähän saatiin lisävalaistusta.
Kari Kuivalainen kertoi Muoviteollisuus ry:n näkemyksistä uusiomuovien käytöstä putkissa. Uusiomuovin käyttäminen putkien valmistuksessa on Kuivalaisen mukaan ”periaatteessa hyvä ajatus”, johon kuitenkin liittyy jonkin verran teknisiä haasteita.
Kierrätettyjen muovien haasteena on se, että kaikki kierrätetyt materiaalit eivät sovellu putkien valmistuksessa käytettävään ekstruusiomenetelmään. Mekaanisesti kierrätetyssä pakkausmuovissa voi esiintyä myös epäpuhtauksia, mikä estää niiden käyttämisen puhdasvesiputkistoissa terveysturvallisuussyistä.
Parhaiten mekaanisesti kierrätetyt muovimateriaalit sopivat paineettomiin putkiin, kuten hule- ja jätevesi- sekä kaapelinsuojaputkiin.
Oma huolensa on myös siinä, onko uusiomateriaalista valmistettu putki yhtä kestävä, kuin ensiömateriaalista valmistettu. Maahan laitettavien putkien elinkaaren pitää olla pitkä, useita kymmeniä vuosia. Alan standardien kehityksessä tämä näkökulma ja toiminnallisten ominaisuuksien täyttyminen otetaan huomioon, ja samalla pyritään poistamaan rajoituksia kierrätysmuovin osalta. Kaikki nämä haasteet ovat ratkottavissa kemiallisen kierrätyksen kehittämisellä, sillä siitä saatava raaka-aine vastaa koostumukseltaan neitseellistä. Uusiomuovien käytölle on siis paljon haasteita, mutta ratkaisu häämöttää jo ihan lähitulevaisuudessa. Ainut tämän jälkeen jäljelle jäävä haaste olisikin kierrätetyn muovimateriaalin saatavuus.
Haasteista ratkaisuihin!
Molemmat yrityskommenttipuheenvuoron pitäjät, Ilari Aho Uponorista ja Kimmo Virtanen Meltexiltä, vahvistivat Kari Kuivalaisen esiin tuomat haasteet. Aho kuitenkin huomautti, että talonrakennuksessakin on mahdollista käyttää uusiomuovimateriaaleja myös puhtaan veden puolella, kunhan ne eivät pääse kosketuksiin käyttöveden kanssa. Tästä hyvä esimerkki on muun muassa lattialämmityksen asennuspaneeli. Aho kuitenkin korosti, että liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta kemiallisen kierrätyksen edistäminen on heille organisaationa kriittistä, sillä silloin saadaan myös puhtaan veden puolelle riittävän puhdasta uusiomateriaalia. Toisaalta Aho korosti, että olisi tärkeää siirtyä fossiilisista materiaaleista kohti muita raaka-aineita.
Sekä Aho että Virtanen puhuivat myös rakennustyömaiden muovin keräyksen haasteista. Monilla työmailla kierrätys on kunnossa vain paperilla ja lavoille päätyy milloin mitäkin materiaalia sekaisin. Tähän ratkaisu voisi olla kahdensuuntaisen keräysjärjestelmän kehittäminen. Meltex on aloittamassa putkien asennusylijäämien keräyspilotin Espoon kaupungin koordinoiman Kaikki muovi kiertää -hankkeen kanssa, jossa pyritään paremman lajittelun ohessa selvittämään, paljonko työmailla muodostuu asennuksen yhteydessä muovijätettä. Pilotin tarkoituksena on ratkaista haasteita sekä lajittelun että materiaalikierrätyksen parissa.
Puheenvuorojen jälkeen oli tilaa vielä keskustelulle, ja sitähän virisi. Keskustelussa nousivat esiin mm. julkisten hankintojen merkitys, biomuovin tulevaisuus, erilaiset sertifikaatit ja muovin erilliskeräyksen tärkeys. Kaikki paikalla olijat jakoivat yhteisen näkemyksen siitä, että uusiomuovit putkissa ovat tie kohti hiilineutraalimpaa tulevaisuutta!
Tilaisuuden järjestivät Helsingin kiertotalousklusteri, Espoon kaupungin koordinoima Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hanke, 4Recycling-ekosysteemi, Uudenmaan kiertotalouslaakso sekä PlastLIFE-hanke.
