Kun rakennus puretaan, mitä sen osille tapahtuu? Tätä selvitettiin Uudenmaan kiertotalouslaaksolle teetetyssä materiaalivirtakartoituksessa, jonka tuloksia esiteltiin ensimmäistä kertaa työpajassa 18.1.
Vähähiilisen kiertotalouden Green Dealin myötä rakennusosien uudelleenkäytöstä tavoitellaan muodostuvan toimialan tavanomainen käytäntö. Rakennusosien uudelleenkäytön kokeilut vaativat sillanrakentajia ja laajapohjaista yhteistyötä yritysten, julkisen sektorin ja innovaatiotoimijoiden kesken.
Inka Orko ja Winnie Ruismäki VTT:lta kertoivat materiaalivirtakartoituksen tuloksista, eli missä päin Uuttamaata purkumateriaalia syntyy ja mihin ne purkamisen jälkeen tällä hetkellä menevät. Työpajan tarkoituksena oli löytää purettaville rakennusosille uutta käyttöä uuden rakennuksen osina. Materiaalivirtakartoituksessa suurimmaksi virraksi tunnistettiin betoni. Työpajassa kuitenkin päädyttiin keskustelemaan business-potentiaalin näkökulmasta muista rakennusosista.
Missä on potentiaalia? Rakennusosien uudelleenkäyttöön matalalla kynnyksellä
Rakennusosien uudelleenkäytön yhteydessä businesspotentiaalisimmat osat ovat helposti purettavissa ehjänä, niillä on rahallista arvoa, ne ovat kestäviä ja helposti kunnostettavia, muokattavia tai kestäviä.
Tiili tunnistettiin kiertokelpoiseksi jokaisessa ryhmässä, mutta päädyttiin siihen, ettei sitä valita konseptointityövaiheeseen, sillä kehitystarpeita tunnistettiin muissa jakeissa enemmän. Paljon keskustelua herättivät myös erityisesti sisätiloissa käytössä olevat betonirakenteet, julkisivut sekä ovet. Konseptointiin kuitenkin päädyttiin äänestyksen perusteella valitsemaan puu- ja teräsrakenteiset kantavat palkit ja pilarit, ikkunat sekä sisärakenteet, kuten seinät, alakatot ja rungot.
Näillä eväin eteenpäin
Puu- ja teräsrakenteiset kantavat palkit ja pilarit -teemaa käsitellyt ryhmä korosti sitä, että kokeilut pitää saada osaksi oikeaa rakennusprojektia ja vastaamaan aitoon tarpeeseen. Vähän samaan tapaan sisärakenteita käsitellyt ryhmä nosti esiin logistiset tarpeet, eli purku ja rakentaminen olisi hyvä toteuttaa lyhyellä aikajänteellä samalla alueella. Molemmissa ryhmissä tunnistettiin jo käynnissä olevia hankkeita, joissa kokeiluja oikeastaan olisi mahdollista toteuttaa.
Ikkunoista keskustellut ryhmä päätyi laajentamaan fokusta kaikkeen tasolasiin ja keksikin idean tasolasin uudelleenkäyttöklusterista, johon voisi sitouttaa useita eri toimijoita, ikkunanvalmistajista väliseiniä rakentaviin tahoihin. Tällaista toimintaa ei vielä toteuteta missään hankkeessa ja ryhmän ehdotus olikin, että klusterille voisi hakea rahoitusta esimerkiksi Horisontti- tai Interreg-haussa.
Pilottikehittäjät: ilmoittautukaa
Alustajina työpajassa toimivat Mira Jarkko Helsingin kiertotalousklusterista ja Petri Salmi Spolia Designista. Puheenvuoroissa nostettiin esiin esimerkkejä rakennusosien uudelleenkäyttömahdollisuuksista sekä kerrottiin uudelleenkäyttökartoituksen merkityksestä rakennusta purettaessa. Jo alustusten aikana käytiin vilkasta keskustelua eri jakeiden potentiaalisista käyttökohteista ja liiketoimintamahdollisuuksista.
Varsinkin vetovastuullisten organisaatioiden tunnistaminen koettiin hankalaksi. Näin ollen tässä työpajassa saatuja tuloksia pitää viedä eteenpäin. Potentiaalisia toimijoita keskusteluihin voisivat olla esimerkiksi Rakennusteollisuus ja sen alainen Rakennustuoteteollisuus, Spolia tai Helsingin kiertotalousklusteri. Rakennusyritysten osallistuminen jatkotyöhön on tarpeen, sillä sieltä löytyy näkemys, minkä pohjalta materiaalivalinnat tehdään rakennusvaiheessa.
Digiosaajia ja toimivia rajapintoja tarvitaan rakentamisen arvoketjujen välille
Ehkä hieman yllättäen tässä työpajassa ei noussut suuresti esiin datan hyödyntäminen ja digitalisaatio, joista kuitenkin puhutaan rakennusosien uudelleenkäytön yhteydessä tärkeänä mahdollistajana. Esimerkiksi digitaalisia tuotepasseja pidetään hyvänä mahdollisuutena kiertotalouden kehittämisessä ja näistä käytiinkin keskustelua alustusten aikana. Rakennustietosäätiö etsii parhaillaan pilotointikumppaneita digitaalisen tuotepassin kehittämiseksi rakennusosille. Koska kehittyvä regulaatio ajaa kohti tarkemmin seurattavia rakennusosia, kannattaa tähän junaan hypätä nopeasti kyytiin.
Erityisesti rakennuksen suunnitteluvaihe nähdään kriittisenä kiertotalouden kehittämiselle. Uudisrakennukset tulisi suunnitella siten, että rakennustuotteet on helppo purkaa ehjänä uudelleenkäytettäväksi myöhemmin.
Hankinnat keino saavuttaa kunnan tavoitteita
Kunnille rakennustuotteiden uudelleenkäyttö tarjoaisi mahdollisuuden innovatiivisiin rakennushankintoihin. Tämän johdosta kunnilla on myös liiketoiminnan mahdollistajan rooli, sillä ilman kysyntää ei ole tarjontaakaan. Rakennusosien uudelleenkäyttö kirittää rakentamista kohti kiertotalouden Green Dealin tavoitteita. Samalla edistyvät kunnan omat tavoitteet hiilineutraaliudesta ja resurssiviisaudesta.
Tutustu täällä rakentamisen kiertotaloushankkeisiin Uudellamaalla.
Tutustu täällä VTT:n toteuttamaan Materiaalivirtakartoitukseen.
Lisätietoja:
Nina Hurme
Uudenmaan kiertotalouslaakso
nina.hurme@clicinnovation.com
